lauantai 7. joulukuuta 2013

41+0, kipeitä supistuksia ja limatulppaa

Niin, paino 73,7kg, tasan sama kuin viikko sitten! Ensimmäisen neuvolan jälkeen painonnousua n. 13kg, ihan raskautta edeltävään alimpaan n. 14kg.

Nyt siis viikko yli lasketun ajan, piiiiiiiiiitkiä ja kituuttavia päiviä. Paljon on kuitenkin saatu aikaiseksi, ja tämä raskauteni jatkui lasketun jälkeen yhtä oireettomana kuin ennenkin. Joka päivä on lenkkeilty 4-6km ja touhuttu ahkerasti kotona, ja eilen lenkillä kuvasin miehellekin tilaani näin; "Ei minusta tässä kävellessäkään tunnu, että olisin raskaana, kun ei koske tai kolota mihinkään. Tuntuu siltä, niinkuin olisi syönyt itsensä ähkyyn, kun on välillä vaikea hengittää, kun tuntuu ettei vatsassa ole tilaa". Mutta tosiaan, ei mitään merkkiäkään synnytyksestä eilen klo 18 lenkillä - eikä illalla sen jälkeenkään. Eikä kyllä koko viikkoon ennen tätäkään.

Yöllä mentiin nukkumaan myöhään, ja vielä klo 02 katsoin kelloa. Havahduin klo 04 maissa ensimmäisiin kipeisiin supistuksiin, eikä nukkumisesta sitten mitään enää tullutkaan. Pitää näköjään paikkansa se, mistä puhutaan, että "kyllä sen sitten tietää kun niitä oikeita supistuksia tulee". Veti kivasti ristiselkään ja sen kipeimmän kärjen kohdalla ei tehnyt mieli edes puhua. Niitä jatkui pari tuntia, kellottelin kestoksi n. 30s-1min ja väliksi 2min - 10min. Kuuden maissa otin panadolin ja lähdin aamupalalle miehen kanssa. Sen jälkeen sänkyyn, ja sain jopa nukuttua n. klo 8-10 välin ilman supistuksia. Sen jälkeenkin supistukset ovat olleet satunnaisia ja välit pidempiä, ei ihan niin kipeitäkään, mutta menkkajomotusta ja ihmeellistä juilimista on nivusissa. Lisäksi heräämisen jälkeen bongasin verensekaisen limatulpan vessareissulla. Tai no "tulpan", sitä tuli pikkuhiljaa paperiin lisää ja lisää pyyhkiessä, sellaista kananmunan valkuaista muistuttavaa venyvää limaa, noin ruokalusikallisen verran. Kyllä, ällöttävää!

Lopun alkua siis, pitäkää peukkuja ettei tartte enää päivätolkulla odotella, että päästään tositoimiin! :)


3 kommenttia:

  1. Ei mene kauaa enää, voimia ja tsemppiä loppurutistukseen! Palkinto on mitä parhain ja kallisarvoisin. Nämä ovat niitä pitkiä piinapäiviä LAn jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) täällä on kelloteltu koko ilta, ja kyllä tää siltä tuntuu että kohta on lähtö. Jännää mutta ihanaa, hän on kohta täällä!

      Poista
  2. Ohhoh, jännää - tätä kyllä tulinkin kurkistamaan, että joko, joko, mutta silti ihanan yllättävää! Tsemppiä! Yritä nukkua jos vain suinkin mahdollista! t. kokis

    VastaaPoista