Hyvää isänpäivää!! (37+1)

Hyvää isänpäivää kaikille isille, papoille, ukeille, taatoille, ja ties mille, jo oleville ja tuleville :)

Oman (näinä päivinä täysiaikaisen <3) vauvani isää onnittelin isyyspakkauksella. Olin hakenut postista kotiin-pakettikortin, jonka laitoin eilen postilaatikkoon, joten jo eilisiltana ennen saunaa hän sen sieltä löysi, ja kävi paketin ullakon oven pielestä noutamassa. Sitä riemun määrää oli ilo seurata sivusta, oli kyllä otettua miestä. Valokuvia en ehtinyt paketista kasausvaiheessa ottaa, kun kokosin pitkin kesää sitä ja säilyttelin pitkin sukulaisia. Mutta isyyspakkaus sisälsi ainakin seuraavaa:

- superisä -sukat
- isin kulta -body, koko 62cm
- "meidän lapset ovat kauniita lapsia, ja se nyt on selvä" -jääkaappimagneetin
- "äidillä on tänään vapaapäivä" -tiskirätin
- energiajuomaa, jos vauva (tai äiti) on valvottanut
- vauvan pumpulipuikkoja, tarvittaessa myös oman napanöyhtän poistamiseen
- ylikuumenemissuojan = vauvan kuumemittarin
- lapsekkaita laastareita
- liukuvoidetta, jos äiti ei anna niin itsenäisesti käytettäväksi, mutta saa testata myös äitiin
- äänenvaimentimen, ei toimi äitiin = tutti ja tuttinauha
- kylpyankkoja isän ja tyttären yhteisiin kylpyhetkiin
- Vauva -omistajan opas -kirjan
- sinkkivoidetta punoitukseen (huom. ei nenän)
- lakupiipun = savuttoman varpajaissikari
- varpajaispullo, pieni pullo skottiviskiä
- sisuja, jos muut keinot on käytetty niin sisulla selviää
- lansinohia, levitettäväksi äidin nänneihin
- vauvan puhdistuspyyhkeitä, puhdistaa melkein kaiken
- hikinauhan ja stressipallon

...saattoi olla muutakin, mutta en muista enää kaikkea? Kaikki nämä pakattuna punaiseen muovilaatikkoon, osa tavaroista lapsekkaaseen "first aid kit" laatikkoon, jossa sairaanhoitaja-bambi kuvattuna, ja joka tarkoitettu lapsen tavaroille jatkossakin. Voin lämpimästi suositella isimiehille, täällä ainakin mies niin ylpeänä kertoi vanhemmilleenkin tänään, kun sai isyyspakkauksen :)

Ja muutoin kyselijöille tiedoksi, että täällä on mennyt hyvin. Neuvoloitakin pari kertaa kai takana kertomatta niistä sen enempää? Koetan palata niihin vielä erillisessä postauksessa, samoin kuin mahoihin ja hankintoihin ja ja ja... teeseitse juttuihin. Äitiyslomaa on tosiaan takana vajaa 2 viikkoa, ja kiirettä tuntuu olleen kun ei edes bloggaamaan ole ehtinyt. Olen sosiaaliseerannut vähän liikaakin, eli nähnyt paljon kavereita ja sukulaisia, ensi viikolla pyrin rauhoittamaan jo arkea ja asettumaan kotiinkin enemmän. Toivottavasti se näkyy blogissakin :)

Nyt miehen viereen unille, kaikkine liitoskipuineni. Ne on nimittäin vaivannu aika pahana viimeisen n. viikon ajan, tuntuu tuo alapää hajoavan kahtia ja nivusiin koskee. Liikkuminen on melko vähissä, mutta onneksi kotona ei oo kiire mihinkään.

Alle kolme viikkoa laskettuun aikaan ystävät!

Hormonikiukuttelua! ...ja vähän isyyspakkauksesta ja hankinnoista (21+4)

Eilen se alkoi, kamala kiukkuolo. Illalla jo suututti ihan kamalasti ja ärsytti kaikki. Eikä vähiten se, että mies oli mun silmiin jotenkin välinpitämätön mm. ostamiani vauvanvaatteita kohtaan (tahtoisin, että se fiilistelis mun kanssa niitä ja ois innoissaan! ei ehkä kovin miehistä, mut hormonihuuruinen nainen toivoo tällasia...). Sitten tuli täti kylään, ja kun aloin viemään vaatteita pesuun (en edes tahtonut niitä enää esitellä, kun mies oli ollut mitä oli), niin hän tokaisi tiukkaan sävyyn että "eikö tuo vaatteiden hankkiminen jo riitä". Siinä vaiheessa meinasi pinna palaa (tuli ensimmäiset kyyneleetkin), olin käyttänyt päivän aikana ehkä 20-30e yhteensä säkilliseen vaatteita alesta ja kirppiksiltä, sisältäen vaatteiden lisäksi 5 kestovaippaa ja harsojakin, ja tiuskin takas, että no sen takia en edes esittele, että iloitsen näistä ihan yksinäni, että minun esikoinenhan tämä on ja takuulla tulen ostamaan just niin paljon ku huvittaa! Ei hänkään varmaan pahaa tarkoittanut, ja koitti sitten olla pahoillaankin ja sanoi, että osaishan hänkin varmaan tytölle jotain ostaa, mutta siinä vaiheessa vahinko oli jo aiheutettu. Nopeasti hän vilkaisi vaatteet ja vein ne pyykkikoriin.

Sen jälkeen jotenkin koko illan suretti, ja tänä aamuna jo kotona ennen töitä olo oli tosi surkea. Ei kiinnostanut edes nousta, tuntui että kaikki stressaa ja kiukuttaa. Töihin oli pakko tulla, mitään töitä en tosin saanut aikaan ja n. tunti sitten alkoi kamalasti itkettää. Onneksi siis olen täällä tänään yksin, ja oon saanu itkeä rauhassa, nyt oli pakko sitten purkaa tätä turhamaista kiukkuani tänne, jos tän sais päästään pois ja pystyis keskittymään töihinkin - omasta sijaisuudestani pitäisi työpaikkailmoitus saada tänään aikaan.

Päässä pyörii kaikki hormonihuuruisen naisen surut siitä, ettei mulla tunnu olevan ketään (miehen lisäksi) joka oikeasti iloitsisi tästä tulevasta ihmeestä mun kanssa ihan kasvotusten. Tai varmasti niitä on, mutta tällä hetkellä tuntuu, ettei iloitse! Kavereilla on lapsia, ja heiltä saadut kommentit on lähinnä "sääliksi käy, toivottavasti saat sitten vauvan kanssa nukuttua, en tahtois olla sun asemassa". Mun isä iloitsee, mutta se nyt on sellasta miehistä ylpeyttä tulevasta lapsenlapsesta eikä ehkä sitä mitä mä tartteisin, vaikka ihanaa onkin. Mun äiti taas ei oikein vaikuta kiinnostuneelta lainkaan, mutta siltä en sitä oottaisikaan (äitini on mitä on, oon siihen jo tottunut). Tuo täti on mun "toinen äiti" ja joo, onnellinen ja iloinen, mutta senkin asenne välillä vähän erikoinen. Onhan tässä sukupolven kuilu välissä ja suhtautuminen tiettyihin asioihin varmasti erilainen, mutta joka tapauksessa. Yks hyvä lapseton ystävä on innoissaan joo, mutta asuu 100km päässä eikä pääse mun kanssa petaamaan pinnasänkyjä ja hipelöimään vauvanvaatteita, niinku kaipaisin. Oikeesti tuntuu välillä, että oon aika yksin tän asian kanssa, kun istun vaatehuoneessa vauvahömpän ympäröimänä ja yritän kasvaa äidiksi.

Ootan siis kovasti, että alkais jotain synnytysvalmennusta tai jotain neuvolan ryhmää, koska muiden odottavien äitien kanssa höpöttely ois varmasti just nyt se, mitä eniten tartten! Joku, joka ois samassa tilanteessa, yhtä innoissaan ja herkillä, tajuais mitä käyn läpi. Niin, ja meinaan tän purkautumisen jälkeen ainakin tädille soittaa, ja kertoa näistä tunteista, jotta edes hän, mun luottohenkilönä ei aiheuttais tällasta tunnetta mulle toiste. Paljoltihan tää hormoneiden ansiota on, ja voi olla että huomenna nauran tälle "kohtaukselle" taas itsekin, mutta tällä hetkellä nää tunteet ja surullisuus on ihan totta, minulla on tosi paha olla.

*hormoonihuuruisen naisen purkautuminen suoritettu*

Noniin, ne kivat jutut sitten! Eilinen päivä meni ihan ok, tein mm. seuraavia ihania löytöjä pikkuisellemme alennusmyynneistä + kirppiksiltä:

3 Nalle-kuvioharsoa, n. 5€, ImseVimsen vaippapaketti (1kuori + 4vaippaa) 2€, yksi Kushiesin aio-kestovaippa 2€, pikkuruiset vaavinsukat 0,50€. Kirppiksiltä, harsot Jesper&Juniorista.

Törsäsin oikein! Kaksi Name It:n bodya alesta, 5,48€/kpl. Punainen koko 56cm, valkoinen kokoa 62cm.

Musta Lindex:n mekko, koko 62cm 3€, pinkki mekko koko 56cm 3€ ja Name It:n housut 2€, kirppiksiltä

Aivan ihania tyttöjuttuja ja hömppää <3. Sen lisäks selailin netistä pinnasängyn lakanoita ja muita mutta kääk... niin paljon kaikkia ihania, ettei niistä osaa valita! Ehkä pyydän lahjaksi, ja katson sitten vaan, että millaisia saan? Onneks on läheisillä ihan hyvä maku, eli varmaan ois mieleisiä joka tapauksessa, ja valkoisen reunapehmusteen kanssa käy mikä tahansa. Niin ja pyyhkeitä... huh. Vaikka tuntuu, että meillä on jo paljon kaikkea, niin paljon on kyllä hankkimattakin.

"Töiden" ja kirppis- ja alekierroksen jälkeen kotiin päästyäni makoilin hetken, kunnes täti tuli kylään. Olin laittanut hänet asialle ostamaan isyyspakkausta varten laatikkoa, ja hän olikin löytänyt oikein ihanan ja hyvän, toiselta puolen Suomea! Sellainen peltinen laatikko, n. 30cm x 20cm, jossa on leikkisiä ja lapsellisia bambin kuvia kansissa ja kyljissä, joissa bambeilla sairaanhoitajan hattu päässä ja teksti "first aid". Sellainen vanhanaikaisen oloinen, ja sillä on loistavasti käyttöä sitten mm. lapsen hoitovälineiden säilytyksessä! Laitan siitä + sen sisällöstä kuvaa myöhemmin, kunhan sitä kokoan. Kirppikseltä ostin eilen sinne sisään 0,90€:lla valkoisen bodyn tekstillä "isin kulta", ja täti oli ostanut sinne vanhanaikaisen näköisen jääkaappimagneetin hauskalla tekstillä. Päässä on jo ajatuksellisia ideoita mitä sinne tulee, ei paljon tavaraa, mutta ne muutamat merkitykselliset jutut. Sekä toki varpajaisten jälkeiseksi aamuksi buranaa, muita yksinäisiä (ja kaksinaisia) hetkiä varten liukkaria, vauvan huudon sietämiseksi korvatulpat ja kakanhajun poistamiseksi pyykkipoika nenään ynnä muuta. Ja toki jos jotain sattuu silmään matkan varrella....

Niin, ja täti toi meidän pienelle ensilelun. Siitäkään ei ole nyt kuvaa täällä töissä, mutta otan myöhemmin. Sellainen luonnonkuminen kirahvi, josta kuuluu ääni, se on täplikäs, sen voi laittaa suuhun ja sen jalkoihin ja sarviin on helppo tarttua. Supersöpö <3. Se meni pinnikseen karhumiikkulaisen kanssa odottamaan leikittäjää!

Eli joo, aika hyvä päivä loppujen lopuksi :) Joskko nyt saisin töitäkin tehtyä, töiden jälkeen olisi vielä remontin suunnitteluakin edessä!