tiistai 27. maaliskuuta 2012

Se putoaa sittenkin!

Paino meinaan. Se on jännää, miten se kaikista yrityksistä huolimatta välillä ei liikahda mihinkään, ja sitten kun meinaat saada lapsellisen teiniangstikohtauksen epätoivoinesi, se yhtäkkiä putoaakin.

Uusi alin paino 61,3kg, mikä tarkoittaa että olen kevyempi kuin ainakaan viimeiseen 12 vuoteen. Kevyempi kuin koskaan aikuisiälläni - aikuinen siis vain jos ikää katsotaan numeroina, muuta aikuista minusta ei kamalasti taida löytyä?

Treeni kulkee, mikä on kivaa. Tänään sai nostaa rintoihin ja ojentajiin taas painoja, että sai vedettyä lihakset kunnolla loppuun. Käsivarsissa ja selässä alkaa lihakset erottua eri tavalla kuin ennen, ja mies osasi huomata myös reisilihaksissa eroa entiseen! Here we come bikinikelit ja myöhäinen talviloma aurinkoisella Välimeren rannalla! Tänään vaatekaupassa mahduin hyvin koon 36 housuihin, kun se koko viime kesänä vielä oli 44 ;)

Käsityöprojektina tällä viikolla valkoiset valepalmikko säärystimet. Niistä tulee vallan kivat, vaikka alkaakin säärystinkelit olemaan tältä vuodelta kohta ohitse? Onpahan ensi syksyksi valmiiksi. Seuraavaksi käyn taas ristipistokaitaliinan kimppuun - se on kesken viime keväältä, kun silloin ostin syksykuvioisen että on varmasti syksyksi valmiina. No, ei ollut, enkä takaa että on ensi syksyksikään. Virkattava pitsiliina on myös kesken, ja isoäidinneliöitä puuttuu kummilapsen torkkupeitosta vielä ehkä 10-15kpl. Jotain kivaa kesäistä pitäisi alkaa työstää, joku ohuesta langasta tehty hartiahuivi voisi olla kiva idea! Mistäköhän löytäis jonkun kivan ohjeen?

Kevättä rinnassa siis, energiaa koko ajan enemmän ja ideoita sen myötä. Lomaan aikaa vajaat 3 viikkoa, toivottavasti tarttuu joku kiva äkkilähtö haaviin tänäkin vuonna!

perjantai 16. maaliskuuta 2012

Värien viehätystä

Päätin, etten tahdo enää kadota massaan. En ole sisältä se, joka olen tähän asti ollut ulkoa - mustanharmaa, tylsä, yksitoikkoinen. Olen energinen, valovoimainen, räiskyvä ja innokas! Niin vieraalta kun tuntui kirjoittaakin nuo, niin totta ne on. Kunhan annan niiden tulla.

Olen välillä yrittänyt piristää itseäni ostamalla punaisen laukun, sinisen huivin. Mutten ole uskaltanut enempää. Osittain siksikin, että viisaat väitti tumman hoikentavan?

Tänään tunsin, että haluan toteuttaa näitä ajatuksiani. Menin vaateostoksille - mukaan tarttui keltainen neule, violetti bolero ja pinkki toppi. Roosa ja vihreä vyö. Tästä se lähtee, värikkäämpi osa elämääni! Jottei tämä jäisi ainoastaan vaatetukseen, ostin myös turkoosin torkkupeiton ja kukkaruukkuja olohuoneeseen, tänne harmaan ja beigen sävyjen keskelle. Ja heti näyttää omemmalta.

Pieniä muutoksia, mutta tausta-ajatuksineen isoja oivalluksia ja osoituksia tietystä tahtotilasta sisälläni. Tahdon löytää sen itsetunnon jota joskus kannoin! Sen, kun olin vain minä, juuri minunlaisenani, ja minusta pidettiin. Minua jopa ihailtiin, tietämättäni. Tahdon että se näkyy minusta, siitä miten kannan itseni.

Kiloista viis, mutta voin paljon paremmin kuin kilojeni kanssa. Lisää näitä tunteita, kiitos.

sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

Minä olen - ja elän ja hengitän.

Taas kerran täällä. Aloittamassa alusta. Elämää, sekä tätä blogia.

Pelkään. Pelko on kamalimpia tunteita joita tiedän, se lamaannuttaa. Estää toimimasta viisaasti, arvioimasta seurauksia ja saa tekemään hetken mielijohteen mukaisia päätöksiä. Pelkään parisuhteeni puolesta. Pelkään palaavani samaan masennuksen täyttämään maahan missä olin vielä vuosi sitten.

Nautin. Nautin tällä hetkellä erityisesti liikunnasta, lähes 20 kiloa kevyempänä kuin vielä viime kesänä. Kehon muokkautumisesta rankan kuntosalitreenin seurauksena tai juoksulenkin aikaansaamasta endorfiinimyrskystä. Liikunnan avulla olen tuntenut pitkästä aikaa eläväni, hengittäväni. Vahvistun päivä päivältä.

Luon. Haluan nähdä kätteni jäljen, luoda jotain uutta, hetkeksi tai pysyväksi. Neulon, virkkaan, huovutan. Sisustan, maalaan, remontoin.

ELÄN. Eniten kaikista, elän. Tai ainakin haluan oppia elämään! Arvostaen itseäni, omia tahtojani, omia ajatuksiani. Sitä en vielä osaa, mutta opin päivä päivältä.

Toivottavasti blogi auttaa minua löytämään uusia asioita itsestäni, kanssaihmisistäni sekä ympäristöstäni.