Päätin, etten tahdo enää kadota massaan. En ole sisältä se, joka olen tähän asti ollut ulkoa - mustanharmaa, tylsä, yksitoikkoinen. Olen energinen, valovoimainen, räiskyvä ja innokas! Niin vieraalta kun tuntui kirjoittaakin nuo, niin totta ne on. Kunhan annan niiden tulla.
Olen välillä yrittänyt piristää itseäni ostamalla punaisen laukun, sinisen huivin. Mutten ole uskaltanut enempää. Osittain siksikin, että viisaat väitti tumman hoikentavan?
Tänään tunsin, että haluan toteuttaa näitä ajatuksiani. Menin vaateostoksille - mukaan tarttui keltainen neule, violetti bolero ja pinkki toppi. Roosa ja vihreä vyö. Tästä se lähtee, värikkäämpi osa elämääni! Jottei tämä jäisi ainoastaan vaatetukseen, ostin myös turkoosin torkkupeiton ja kukkaruukkuja olohuoneeseen, tänne harmaan ja beigen sävyjen keskelle. Ja heti näyttää omemmalta.
Pieniä muutoksia, mutta tausta-ajatuksineen isoja oivalluksia ja osoituksia tietystä tahtotilasta sisälläni. Tahdon löytää sen itsetunnon jota joskus kannoin! Sen, kun olin vain minä, juuri minunlaisenani, ja minusta pidettiin. Minua jopa ihailtiin, tietämättäni. Tahdon että se näkyy minusta, siitä miten kannan itseni.
Kiloista viis, mutta voin paljon paremmin kuin kilojeni kanssa. Lisää näitä tunteita, kiitos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti