tiistai 28. toukokuuta 2013

2. Neuvola, th + lääkäri (13+3)

Tänään oli kauan odotettu toinen käynti neuvolassa!

Oma terveydenhoitaja oli lomalla, joten ensin menin jollekin vieraalle terveydenhoitajalle, joka ei esitellyt edes itseään. Ihan ystävällinen oli kyllä. Paino oli vaatteet päälle neuvolan vaa'alla 62,7kg, omalle th:lle kun kelpaa kotona mitattu aamun alaston paino ja tälle ei.  Eli ton mukaan nousua ois nyt 2,1kg, eipä sekään nyt paha ole. Kyseli vähän niitä näitä olosta, töissä jaksamisesta ja muusta sekä tsekkas otetut labrat ja seulontatulokset (en saanu riskilukuja...). Kupat, hepatiitit ja hiv negatiivisia, veriryhmä A+, ei vasta-aineita, viety pissanäyte puhdas. Sen lisäks otettiin nää perinteiset;

hb 130 (viimeksi 130)
verenpaine 131/90 (jännitän, viimeksi neuvolassa 145/90, kotona välillä 95-110 / 60-70)
pissa -- (ei otettu viimeksi)

Tän jälkeen menin odottelemaan lääkäriä käytävään.

Lääkäri oli vähän myöhässä, ei paljon. Lääkäri oli entinen omalääkärini jostain vuosilta 1990 - 1999 yläaste- ja lukioajoilta, ja ensimmäinen lääkäri jolla olen ylipäätään käynyt gynekologisessa tutkimuksessa joskus teininä :D Yhtä mukava lääkäri edelleenkin, sydämellinen ja ihana. Ensin kyseli laajalti jaksamisesta, kotona sekä töissä ja parisuhteesta. Sitten olosta raskauden kanssa, onko ollut oireita tai ongelmia ja miten on mennyt, onko mitään huolia tai kysyttävää. Ja milloin on kesälomat ja olenko kauan syksyllä töissä ja miten työnantaja suhtautuu ja mitä vielä...laajasti kuitenkin elämästä ja voinnista. Tämän jälkeen tehtiin perus gynekologinen tutkimus, kohdunsuu oli "kiinteä ja turvallisesti täällä takana, 3cm", mitä se sitten lääkärikielellä tarkoittaakin... paineltiin vähän inhottavan tuntuisestikin kohtua ja kohdun kanavaa, hyvin on kuulemma kasvanut viikkoihin nähden ja kohta pullahtaa varmasti kunnolla esiinkin... ja lopulta kuunneltiin ne ihanat sydänäänet <3 Voi sitä ihanaa jumputusta, oisin voinu kuunnella sitä loputtomiin! Sykettä ei kertonut, mutta vahvat ja hyvät äänet kuulemma :)

Lopuksi sanoi, että jos nyt edelleen oot väsyny, niin vie miehelle terveisiä, että sinun pitää saada levätä ;) Tätä voin käyttää sitten, kun haluun et mua passataan :D Ei sillä, tuo höpsö passaa mua kaikesta huolimatta, halusin tai en <3.

Neuvolan jälkeen kävin isovanhemmilla, kummi/tätini ja isoäidin sisko oli siellä käymässä ja niille kerroin. Tiesivät kyllä jo, kun eihän mun isoisä (89v) ole voinut asiaa salassakaan pitää, mutta halasivat ja kovin iloisia olivat. Lisäksi isoäitini oli hoitolaitoksesta kotona, niin hänelle asiasta puhuin ja kovin oli iloinen. Hän ei siis pysty puhumaan ja on toispuolihalvautunut, mutta liikuttui selkeästi uutisesta ja sai päätään vatsaani kohti käännettyä, piti sitten näyttää ettei se hirmuisesti vielä näy. Isä tosin sanoi, että "kyllähän tuon jo näkee, et vaan itse sitä huomaa"... isä on muutenkin suhtautunut tähän ihanasti, se ei yleensä ole mikään sosiaalinen tai kysele vointeja, mutta nyt sitä kiinnosti kamalasti miten lääkärissä meni ja etten rehki liikaa ja ja ja... kovasti taitaa isovanhemmuuttaan odottaa :)

Mutta kiva neuvolakäynti! Seuraava käynti on 27.6. juhannuksen jälkeisellä viikolla, sitten heinäkuulle tuleekin rakenneultra ja elokuulle sokerirasitusta ja... hui, tämä menee niiiiiiiiin nopeasti!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti