Tänään aamusta oli siis kauan jännätty ensimmäinen ultra-aika, nt-ultra. Osallistutaan siis miehen kanssa kaikkiin seulontoihin mitä vaan tarjotaan. Siinä sitä sitten klo 8:45 istuttiin kädet hikoillen miehen kanssa äitiyspolin odotusaulassa, miettien pahinta ja toivoen parasta. Tulevana äitinä minulla oli pari päivää takana, jolloin olin miettinyt etten varmasti ole raskaana lainkaan. Oireet olivat lähes tyystin hävinneet, ihan pientä iltaista tissiaristelua lukuunottamatta. Ei edes turvotusta vatsassa juurikaan, tänään vatsa näytti aamulla peilistä pienemmältä kuin aikoihin (hups, rv 12 alun masukuva ottamatta, korjaan asian piakkoin!).
Ultratäti huuteli sitten ovelta, iloinen pieni ja pullea kätilö. Hetki siinä turistiin, otti esitietoja ja neuvoi muutamassa tutkimusasiassa, joihin osallistutaan. Sitten housut pois ja laverille, tiukka ote miehen kädestä kiinni. Ja voi että äidin sydäntä lämmitti, kun hetken päästä pieni masuasukki heilui monitorissa <3. Ensin katsottiin vatsan päältä, sikiöiden määrän voi siitä kuulemma paremmin varmistaa. Sen jälkeen alakautta, kun mittailtiin tarkemmin. Ensin ei suostuttu kääntymään millään, makoiltiin vaan naama alaspäin ultratädin kiusaksi (päiväunet <3). Hienosti kuitenkin erottui selkäranka, isot aivot, sydän hakkaamassa paikallaan, napanuora, istukka... Ja pienen tökkimisen jälkeen ponnistettiin urheilijanuorukaisen tavoin vauhtia kohdun pohjasta ja käännyttiin kyljelleen jammailemaan. Vilkuteltiin ja heiluttiin, mutta siinä välissä niskaturvotuskin mitattiin. Mukaan saatiin neljä kuvaa pienokaisesta eri asennoissa. Oma pieni ihme!
Mahan päältä mitattuna pikkuisen koko oli 46mm, mikä vastasi viikkoja 11+3. Alakautta mitattuna 51mm, mikä taas vastasi viikkoja 11+6. Laskettua aikaa ei kuitenkaan siirretty, eli 11+2 mennään edelleen, la 30.11.2013. 11+6 on kyllä omien laskujen mukaan ihan mahdotonkin, sen verran ovulaatioitani tunnen....
Niskaturvotuksen lukemaksi kirjattiin 1,12mm, eli normaali tulos. Näillä raskausviikoilla ja -päivillä normaalin yläraja taisi olla 3,2mm, mikäli yhtään muistan mitä ultratäti sanoi. Normaali tulos kuitenkin. Kahden viikon sisällä soittavat, mikäli jokin veriseulojen jälkeen antaa aihetta, joten se nyt sitten vähän kuitenkin jännätään. Neuvolaan on seuraava aika varattuna 29.5., jolloin on myös ensimmäinen neuvolalääkärin tapaaminen. Hän onkin minulle tuttu lääkäri jo nuoruudesta, kun ensimmäisen kerran e-pillereitä aloitin syömään joskus 16-vuotiaana!
Oli se vaan uskomatonta ja ihmeellistä. Ultrakäynnin jälkeen haluttiin miehen kanssa jotain ostaa tämän todelliseksi tekemiseksi, ja käytiin kirjakaupasta hakemassa iso ja hellyyttävä vauvakirja, jossa on pitkä osionsa myös odotusajasta ja vanhempien tuntemuksista. Pääsee sinne ensimmäisen ultran kokemukset sitten kirjaamaan ja laittamaan kuvat lokeroon talteen :)
Meistä taitaa sittenki tulla ihan oikeat isä ja äiti. Voi tätä onnen määrää!
Onnea Onnea hyvistä uutisista!! Ihana pienokainen... ;)
VastaaPoistaOnnea! Toi on kyllä maailman paras fiilis nähdä oma vauva ensimmäistä kertaa <3 t. La 05.11
VastaaPoista